Iso paha puskutraktori täyttää 40 vuotta

Iso paha puskutraktori täyttää 40 vuotta

 

Cat® D10 ja sen edistyksellinen korotettu vetopyörä muutti puskutraktorien markkinat

 

Syyskuussa 40 vuotta sitten Caterpillarin tuotantolinjalta rullasi ulos 10 esisarjan mallia maailman suurimmasta ja tehokkaimmasta puskutraktorista, joka jätti alalle kestävän perinnön. Cat® D10 -puskutraktorin radikaalisti erilainen rakenne, suuri paino ja teho sekä joustava tela-alusta antoi vastauksen suurten kaivos- ja rakennushankkeiden tarpeeseen tehokkaammasta puskutraktorista.

 

”Käytimme D10-mallissa maalaisjärkeä ja viritimme keskeistä osaa, joka sisältyi Caterpillarin tuotevalikoimaan yhtiön perustamisesta vuonna 1925,” kertoo George Alexander, eläkkeellä oleva Caterpillarin insinööri, joka toimi D10-mallin suunnittelutiimissä ja on yksi neljästä, joiden nimi on Caterpillarin korotetun vetopyörärakenteen patentissa.

 

Tiimi tavallisesta poikkeavan ajattelun tuloksena oli kone, jolla ei ollut vertaista painon, tehon tai tuottavuuden suhteen. D10 tarjosi 50 prosenttia paremman tuottavuuden kuin Caterpillarin siihen aikaan suurin malli D9. D10 painoi yli 86 180 kg ja oli 4,6 m korkea, 3,7 m leveä ja hiukan yli 9,4 m pitkä. Voimanlähteenä oli 700 hv:n (522 kW) D348 V12-dieselmoottori.

 

Radikaalisti erilainen

Teollisuuden muutokset 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa veivät D9-mallin tuottavuuden rajoille ja kaivosteollisuus johti joukkoa vaatimuksissa yhä tehokkaammista puskutraktoreista. Myös pääasiassa kiintokalliotöissä toimivat urakoitsijat halusivat rakenteen, jonka telojen käyttöikä ja kestävyys olisi parempi.

 

”D9-puskutraktori oli tuon ajan paras telakäyttöinen traktori,” Alexander lisää. ”Se toimi erinomaisesti maansiirrossa, mutta moottoritietyömailla ja kalliorakentamisessa olosuhteet olivat rankat kiinteän alustan teloille, joka oli rakenne kaikissa tuon ajan puskutraktoreissa.”

 

Markkinoiden tarpeiden täyttämiseksi Caterpillar perusti tutkimus- ja kehitystiimin uuden ja tehokkaamman D10-puskutraktorin kehittämistä varten. ”Kehitystyössä oli mukana yhtiön jokainen toimiala. Menestys perustui tiimin kokonaispanokseen. Haaste kilpailijoiden lyömiseksi tärkeimmässä tuotteessamme oli valtava kannustin,” muistelee Ron Krolak, telatraktorien eläkkeellä oleva pääsuunnittelija.

 

D10-mallin kehitystiimi määritteli joukon tavoitteita uudelle puskutraktorille: suuri tuottavuus, modulaarinen rakenne, yksinkertainen huolto, operoijan tehokkuus sekä kuljetettavuus. Kävi nopeasti ilmi, että uudessa puskutraktorissa tarvittiin uusi telarakenne ja parannettu alusta tuotannon ja kestävyyden tavoitteet. 

 

Vuonna 1970 rakennettiin johdon hyväksynnällä testialusta uutta telastoa varten. Suunnittelijat käänsivät ensimmäiseksi D9G-mallin päätepyörästön ylösalaisin. ”Teimme alustan geometrian parissa runsaasti töitä, ja saimme siitä toimivan version kuudessa kuukaudessa,” Alexander kertoo. Uutta joustavaa telaa korotetulla vetopyörällä testattiin perusteellisesti monissa vaativissa käyttökohteissa kestävyyden varmistamiseksi, ja tuloksien mukaan uudella rakenteella oli merkittävä potentiaali alustan kestävyyden parantamiseksi vaativissa tehtävissä. 

                     

Kahden vuoden testaus johti ensimmäiseen korotetun vetopyörän patenttihakemukseen ja lopulta kahden ensimmäisen D10-koemallin rakentamiseen elokuussa 1973. ”Tiimimme tuotti yhteensä 93 patenttia konseptin eri järjestelmistä,” Krolak lisää.

 

Erottamalla vetopyörät telarungosta ja nostamalla ne telojen yläpuolelle suurempi osa telasta on maassa ja parantaa vetokykyä. Korotetun vetopyörän rakenne pystyy myös paremmin ottamaan vastaan alustan iskuja pidempää käyttöikää ja käyttäjän mukavuutta varten.

 

Vaikka ensimmäiset testit todistivat joustavan alustan ja korotetun vetopyörän tehokkuuden, uuteen rakenteeseen liittyi edelleen epäilyjä. ”Se ei näyttänyt yhtään perinteiseltä Cat-puskutraktorilta,” Alexander selvittää. ”Koko kone oli erilainen lähes joka suhteessa, moottoria lukuun ottamatta.”

 

Erilaisen ulkonäön lisäksi uusi alustarakenne edellytti voimansiirron sijoittamista moottorin taakse, jolloin tuloksena oli ainoa telaketjutraktorin päätepyörästö, jolla on yhteinen keskiviiva ohjauskytkinten ja jarrujen kanssa. Tämän ansiosta suunnittelijat pystyivät myös siirtämään sekä puskulevyn että repijän lähemmäksi traktoria, jolloin saatiin keskitetty painopiste ja koneen parantunut tasapaino. 

 

Kestävä perintö

Caterpillarin asiakkaat ottivat vuonna 1977 rakennetut D10-koemallit avosylin vastaan. Mallin repimis- ja puskuominaisuudet tekivät suuren vaikutuksen kaivosteollisuuteen, kun tutkimusten mukaan kustannukset materiaalin siirrossa D10-mallilla olivat vertailukelpoiset suurten laahauskaivukoneiden kanssa. Joustava alusta ja korotettu vetopyörä myötäilee alustaa paremmin kuin kiinteä telasto, mikä parantaa koneen työntövoimaa, alustan käyttöikää ja käyttäjän mukavuutta.

 

Puskutraktorin modulaarinen rakenne parantaa koneen kuljetettavuutta, koska irrotettavat osat helpottavat koneen siirtoja kohteesta toiseen. Modulaarinen rakenne lisäsi myös merkittävästi kokoonpanon ja huollon tehokkuutta. Voimansiirron ja kartiopyöräkotelon irrotus- ja asennusajat D10-mallissa laskivat D9H-malliin verrattuna 30 tunnista 6 tuntiin samalla kun päätepyörästön huoltoaika romahti 45 tunnista 9 tuntiin alentaen pitkän aikavälin käyttökustannuksia.

 

Alkuperäisen ison ja pahan Cat D10 -mallin perintö elää edelleen, kun tuhansia korotetulla vetopyörällä varustettuja Caterpillar-puskutraktoreita on käytössä maailmanlaajuisesti. Korotetun vetopyörän konsepti on laajennettu nykyisiin keskisuurin malleihin Cat D6N ja D6T sekä suuriin puskutraktoreihin D8T, D9T ja D11T ja nykyiseen D10T2-malliin.

 

”Sen jälkeen kun siirryin eläkkeelle 1990-luvulla pidin esitelmän korotetun vetopyörän rakenteen kehittämisestä, ja jälkeenpäin eräs henkilö sanoi minulle: Näet työsi tuloksen minne ikinä menetkään,” Alexander muistelee. ”Hän oli oikeassa. Riippumatta minne matkustin, näin korotetulla vetopyörällä varustettuja puskutraktoreita ja tunsin ylpeyttä siitä, että olin mukana alkuperäisessä kehitystiimissä.”